Substantiivi

muokkaa

humpuuki (6)

  1. huijaus, petkutus
  2. perätön, pilailumielessä esitetty väite

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhumpuːki/
  • tavutus: hum‧puu‧ki

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi humpuuki
genetiivi humpuukin
partitiivi humpuukia
akkusatiivi humpuuki;
humpuukin
sisäpaikallissijat
inessiivi humpuukissa
elatiivi humpuukista
illatiivi humpuukiin
ulkopaikallissijat
adessiivi humpuukilla
ablatiivi humpuukilta
allatiivi humpuukille
muut sijamuodot
essiivi humpuukina
translatiivi humpuukiksi
abessiivi humpuukitta
instruktiivi
komitatiivi humpuukeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo humpuuki-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

< ruotsi << englanti[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • humpuuki Kielitoimiston sanakirjassa
  • humpuuki Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Humpuuki. Kotimaisten kielten keskus

Viitteet

muokkaa
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.