Arkangelin kuvernementti

Venäjän keisarikunnan hallintoalue

Arkangelin kuvernementti eli Arkangelin lääni tai Vienan lääni (ven. Арха́нгельская губе́рния, Arhangelskaja gubernija) oli Venäjän keisarikunnan ja sittemmin Venäjän SFNT:n hallinnollinen alue valtakunnan luoteisosassa vuosina 1784−1929.

Arkangelin kuvernementti
Архангельская губерния
Vaakuna
Vaakuna
Arkangeli Venäjän kartalla vuonna 1914.
Arkangeli Venäjän kartalla vuonna 1914.
Valtio Venäjä Venäjä
Perustettu 1796
Lakkautettu 1929
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Arkangeli
Väkiluku (1903) 376 126
Kielet venäjä

Se oli Euroopan-puoleisen Venäjän kuvernementeista laajin ja ulottui Suomen rajalta Uralille asti. Kuvernementti rajoittui Pohjoiseen jäämereen ja käsitti muun muassa Kuolan niemimaan, Vienan Karjalan ja nykyisen Arkangelin alueen Vienanmeren ympäristössä sekä Nenetsian ja Komin tasavallan alueet. Arkangelin kuvernementin Vienanmeren länsipuolinen osa laskettiin osaksi Vienan Karjalaa[1].

Venäjän keisarikunnan ensimmäisessä koko maan kattaneessa väestönlaskennassa 1897 Arkangelin kuvernementin asukasluku oli 346 536 henkeä ja pinta-ala 742 759,2 neliövirstaa eli noin 845 000 km2.[2]

Arkangelin kuvernementin kartta vuodelta 1800, jolloin siihen kuului kahdeksan kihlakuntaa.
Arkangelin kuvernementin kartta noin 1900-luvultan alusta. Kuvasta puuttuu osa kihlakuntarajoista.

Kuvernementinkaupunki oli Arkangeli. Kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd). Vuonna 1796 kuvernementtiin kuuluivat Kuolan, Kemin, Onegan, Šenkurskin, Holmogoryn, Pinegan ja Mezenin kihlakunnat. Kuolan kihlakunta yhdistettiin Kemin kihlakuntaan vuonna 1859, perustettiin uudelleen vuonna 1883 ja muutettiin Aleksandrovskin kihlakunnaksi vuonna 1899. Mezenin kihlakunnasta pilkottiin erilleen suuri Petšoran kihlakunta vuonna 1891.lähde?

Vuoden 1897 väestönlaskennan aikaan kuvernementissa oli seuraava kihlakuntajako:

Arkangelin kuvernementin kihlakunnat 1897[2]
Kihlakunta Pinta-ala (neliövirstaa) Asukasluku Hallintokeskus
Arkangelin kihlakunta &&&&&&&&&&026775.070000026 775,7 &&&&&&&&&&060957.&&&&0060 957 Arkangeli (20 882 as.)
Holmogoryn kihlakunta &&&&&&&&&&014505.050000014 505,5 &&&&&&&&&&035991.&&&&0035 991 Holmogory (1 112 as.)
Kemin kihlakunta &&&&&&&&&&035675.&&&&0035 675,0 &&&&&&&&&&035392.&&&&0035 392 Kemi (2 447 as.)
Kuolan kihlakunta &&&&&&&&&0130210.&&&&00130 210,0 &&&&&&&&&&&09291.&&&&009 291 Kuola (615 as.)
Mezenin kihlakunta &&&&&&&&&&094110.&&&&0094 110,0 &&&&&&&&&&025029.&&&&0025 029 Mezen (1 847 as.)
Onegan kihlakunta &&&&&&&&&&025116.020000025 116,2 &&&&&&&&&&039337.&&&&0039 337 Onega (2 541 as.)
Petšoran kihlakunta &&&&&&&&&0352771.0800000352 771,8 &&&&&&&&&&034992.&&&&0034 992 Ust-Tsilma (2 114 as.)
Pinegan kihlakunta &&&&&&&&&&041815.090000041 815,9 &&&&&&&&&&028788.&&&&0028 788 Pinega (994 as.)
Šenkurskin kihlakunta &&&&&&&&&&021779.010000021 779,1 &&&&&&&&&&076759.&&&&0076 759 Šenkursk (1 492 as.)

Vallankumouksen ja sisällissodan jälkeen vuonna 1921 osia Arkangelin kuvernementista lohkottiin Murmanskin kuvernementtiin, Karjalan työkansan kommuuniin ja Syrjäänien (Komin) autonomiseen alueeseen. Vuonna 1929 kuvernementti lakkautettiin ja sen alueesta yhdessä Vologdan ja Pohjois-Vienan kuvernementtien kanssa muodostettiin Pohjoinen aluepiiri (Severnyi krai). Vuonna 1936 tästä erotettiin Komin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, ja jäljelle jäänyt osa jaettiin vuonna 1937 Arkangelin alueeseen ja Vologdan alueeseen.[3]

Lähteet

muokkaa
  1. Karjala – kieli, murre ja paikka Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 12.6.2024.
  2. a b demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 31.10.2013. (venäjäksi)
  3. Arkangelin kuvernementin aluejako 1700-1900-luvuilla Guide books to Russian Archives. Arkistoitu 24.7.2011. Viitattu 29.4.2012. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

muokkaa